Barre on maailmalla yksi nopeimmin kasvava liikuntamuoto, joka on vihdoinkin rantautunut myös Suomeen. Alkuperäisen barren juuret ovat saksalaisen ballerinan ja tanssinopettaja Lotte Berkin (1913-2003) kehittämässä metodissa, jossa yhdistyy fyysinen kuntoutus ja baletin tekniikkatreeni. Hän avasi studionsa Lontooseen 1959 ja opetti siellä menetelmäänsä aina 80-luvulle asti.
Suomessa barrea on tuonut tunnetuksi muun muassa barre- ja pilatesohjaaja sekä Barre Academyn perustaja Säde Kajovaara.
Suomessa ja muualla maailmassa tänään harjoitettava barre poikkeaa Lotte Berkin alkuperäisestä metodista. Kuten pilates myös barre on vuosikymmenien ajan saanut vaikutteita muista lajeista ja fysiologisen tietämyksen myötä kehittynyt nykymuotoonsa. Barren liikekielestä löytyy viittauksia balettiin ja pilatekseen. Siitä nimi Barre Pilates -metodi. Se on kuitenkin ihan oma lajinsa. Sinulla ei siten tarvitse olla aikaisempaa kokemusta baletista tai pilateksesta. Sinun ei myöskään tarvitse osata tanssia; tunnilla ei tehdä piruetteja, hyppyjä tai koreografiaa.
Jokaisella barretunnilla tehdään ylä-, ala- ja tietenkin keskivartalon liikkeitä – siis koko kroppaa. Noin puolet tunnista hyödynnetään balettitankoa eli barrea. Tunnilla tehtävät liikkeet ovat yksinkertaisia. Niiden tarkoituksena on sytyttää ryhtiä kohottavat tukilihakset ja kehittää samalla lihasten kestävyysvoimaa. Tämän vuoksi barressa tehdään nk. isometristä lihastyötä; paljon pieniä liikkeitä, joiden etuna on, että lihakset vahvistuvat ilman että jänteet rasittuvat. Isometrisen harjoittelun etuna on myös se, että tuloksia alkaa näkyä nopeammin. Liikkeet tehdään huolellisesti ja ajatuksella. Taustalla soiva musiikki tahdittaa mukavasti tuntia ja antaa lisäpuhtia liikkeiden suorittamiseen. Lisähaastetta harjoitteluun saadaan pienvälineiden esimerkiksi käsipainojen ja pallon avulla.
Barren treenaamiseen on ainakin neljä ulkoista syytä: ryhti, pakarat, keskivartalo ja jalat. Barre on kuitenkin ennen kaikkea terveysliikuntaa. Se on normaalia pilatestuntia hieman rankempi tunti, mutta soveltuu kaikille perusterveille ihmisille.
Olisiko barre se laji, joka kutsuu juuri sinua?
Pilatesmenetelmä on saksalaisen Joseph Hubertus Pilateksen (1883–1967) luoma kehonhallintamenetelmä. Sen pääasiallisena tavoitteena on kehittää voimaa, liikkuvuutta, kehonhallintaa sekä kehotietoisuutta. Liikkeet suoritetaan täsmällisesti ja keskittyneesti lateraalihengityksen aikana.
Liikkeitä tehdään eri aloitusasennoista; seisten, istuen, selinmakuulla, kylki- ja päinmakuulla sekä nelinkontin. Näissä kaikissa asennoissa huomioidaan selkärangan, lantion ja rintarangan neutraaliasento, jolloin liikkeet ovat turvallisia ja tehokkaita.
Pilates on somaattista harjoittelua; kehon harjoittelu vaatii mielen läsnäoloa. Liikkeiden myötä ihminen oppii vähitellen aistimaan oman kehonsa toiminnan ja siinä tapahtuvat muutokset. Kehotietoisuuden lisääntyessä pilateksen periaatteita pystyy soveltaa kaikkeen arjessa tapahtuvaan tekemiseen.
Golfareiden kehonhuoltotunnilla keskitytään alueisiin, joiden liikkuvuus (rintaranka, hartiaseutu, lonkat) on golfissa tärkeää. Voima lyöntiin tulee keskivartalosta – siksi emme unohda vatsalihaksia, etenkään vinoja, syviä selkälihaksia emmekä pakaroita; glutes are the king of the swing.
Tunneilla hyödynnetään pilatesta, barrea ja dynaamista venyttelyä. Pilates sopii täydellisesti golfarin kehonhuoltoon, koska molemmissa lajeissa keholta vaaditaan samoja ominaisuuksia. Hyvä svingi vaatii tasapainoa ja koordinaatiokykyä sekä keholta voimaa, liikkuvuutta ja vakautta. Pilateksen avulla vahvistetaan ja opitaan käyttämään svingissä olennaisia lihaksia, mikä voi tuoda lyönteihin kaivattua pituutta. Ja barressa saadaan tietenkin voimaa alaraajoihin – pakarat kiittävät.
Jotta harjoittelusta olisi hyötyä, kehonhuolto kuten golfikin vaatii pitkäjännitteisyyttä – yhdestä kerrasta saat mukavan kokemuksen, säännöllinen harjoittelu takaa parempia tuloksia.
Tunneille osallistuminen ei vaadi aiempaa pilates- tai barrekokemusta.